torstai 4. kesäkuuta 2015

Nukkekotikerhon kevät

Nukkekotikerhomme on kokoontunut aktiivisesti koko kevään joka kuun ensimmäinen ja kolmas keskiviikko, kuvia ja ajankohtaisia asioita voit tarkemmin tutkia Facebook sivultamme :)
 
Syksyllä tapaamiset aloitetaan elokuun puolella, tervetuloa mukaan!


lauantai 25. lokakuuta 2014

Nukkekotikerhon syksy

Vaasan nukkekotikerho ei ole uinunut vaikka blogi onkin ollut hiljainen. Tapaamisia on ollut joka toinen viikko Jukoboxilla, kerhoa on käyty esittelemässä, yhteinen kauppaprojekti etenee ja samalla on Vaasa-opistollakin käyty oppimassa lisää.

Syksyn ensimmäisellä kerralla 6.8. Jukoboxilla askarreltiin pärekoreja maalatuista teipinsuikaleista Hannan opastuksella. Opetus taisi olla erittäin hyvää, sillä tällä kertaa kaikki osallistujat saivat valmista aikaiseksi ja vallan oikean näköisiäkin niistä syntyi, kuten kuva kertoo.

Syyskuussa haaste oli hieman vaikeampi. Tavoitteena oli virkata nimittäin Strömsö-neuleita. Allekirjoittanut seurasi ohjeita jonkin matkaa ja sai aikaiseksi PIPON! Kuinka pieleen voi mennä?

Toisilla sentään langoista syntyi neuleitakin :) Laitamme ohjeen blogiin muidenkin iloksi myöhemmin, tosin suosittelemme ensin virkkaamaan jotakin hieman isompaa, jos edellisestä virkkuukerrasta on kulunut aikaa. 0,75 koukku kädessä ihminen on melko avuton!

Syyskuussa meitä pyydettiin myös esittelemään harrastustamme Sundomin Voi hyvin tapahtumaan 9.9. Päivi, Maikki ja Anne kokosivat esittelypöydän omista projekteistaan ja kyllähän siitä yksi pienoisnayttely syntyi helposti. Ajatella millaisen näyttelyn saisimme kasaan kaikkien kerholaisten projekteista!

Esittelyssä askartelimme coktail-tikuista värikyniä ja jaoimme miniesitteitä kiinnostuneille. Innokkaita ja uteliaita ihmisiä riittikin ihan mukavasti. Pääasiassa toki hämmästelijöitä! Yhteistyökuvioita luotiin myös perhetyön kanssa. Niistä lisää sitten myöhemmin.

Syyskuun toisella kerralla 16.9. väänsimme mattopiiskoja. Ohjeena oli vain netistä löytynyt kuvaohje ja kirja. Siinä sitten kieli keskellä suuta ihmeteltiin, ja virheiden kautta opittiin yhdessä.

Lokakuun iltojen pimetessä ohjelmaan sopivat hyvin nämä ihanat tallilyhdyt! Pienet suloisuudet syntyivät tikuista, muovista ja tuikuista.
Lokakuun toista kertaa varten Päivi oli käynyt keräämässä tammenterhoja, joista syntyi suloisia koreja ja kukka-amppeleita. Yhdeltä taidokkaalta synty myös päivänvarjoon pitsinen varjo. Kauppaprojekti eteni kaikilla kerroilla askel kerrallaan. Sen etenemistä voitte seurailla erillisellä sivulla TÄÄLLÄ!

Talven lähestyessä nukkekotikerholaistenkin ajatukset ovat kääntymässä jouluun. Tällä hetkellä moni askaroi kotonaan pikkuisia juttuja ensimmäiseen joulukalenterivaihtoomme. Jännittävää!


perjantai 6. kesäkuuta 2014

Kuukauden kerholainen - Susa

Tänään pääsemme kurkistamaan vaaleanpunaiseen unelmaan ja sen emäntään Susaan. Susa on 46-vuotias hätäkeskuspäivystäjä. Neljän lapsen äiti ja kolmen tyttärenlapsen mummi. Kotona on vielä kaksi lasta 15-v Ona ja 14-v Miika. Harrastuksina nukkiksen lisäksi lukeminen ja pitkäkarvaiset mäyräkoirat.
 
"Lapsena meillä ei sisareni kanssa ollut nukkekotia vaan leikkihuone jossa oli nukkevauvoja, joille käsityötaitoinen äitimme ompeli kaikki joka vuodeaikoihin sopivat vaatteet. Muistan äitini ommelleen meidän nukeille jopa kesälipokkaat" kertoo Susa. 
 
Omalle tyttärelleen Onalle Susa osti Lundbyn nukkekodin joululahjaksi, muttei hän koskaan oikein innostunut siitä. Susa sinne väkersi yhtä ja toista ja järjesteli huonekaluja ja nukkeja. Tämän Lundbyn Susa antoi sitten tyttärentyttärelleen Erikalle.
 
Susa löysi ihan sattumalta netistä  jutun Väinölästä ja innostui aivan totaalisesti. Villa VilliVadelman hän hankki tämän vuoden alkupuolella ja taloa asustaa neiti Vaapukka.

Ihan ensimmäinen mitä Susa askarteli taloon oli vaaleanpunainen sohvakaluston. Enimmät kalusteetkin hän on itse tehnyt, ostettua on ainostaan yksi kaappi, kullanvärinen naulakko ja vc-n posliinikalusteet.
 
Tämä Villa VilliVadelma on tällä hetkellä ainokaisena, tosin Susalla on kolme roomboxia hankittuna, joihin yhteen tulee sauna ja toiseen kahvila, kolmas ei ole vielä suunnitelmissa. Nämäkin valmistuvat sitten ajan kanssa.

Mitään bravuuritaitoa Susa ei myönnä itsellään olevan; "en ole mitenkään erityisen lahjakas käsillätekijä enkä pyri autenttisesti totuudenmukaiseen 1:1 koossa olevan pienentämiseen." Tosin kaikki nukkekotikerholaiset tietävät, että Susa on kyllä tosi taitava ministäjä :) Moni on ollut todella kiinnostunut harrastuksesta ja kysellyt yhtä ja toista.

Suosikkiesineen virkaa ajaa tällä hetkellä Susan itse tekemät hedelmät. Erityisen iloinen Susa on tästä kerhostamme ja siitä, että Hanne hänelle tästä vinkkasi; "nautin todella kerhoilloistamme ja mielestäni meillä on hyvä porukka. Voisimme yrittää jatkossa ottaa tavaksi osallistua johonkin isompaan tapahtumaan kesäisin yhdessä, se olisi minusta mukavaa."

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Kirppistelyä

Vaasan nukkekotikerhon ensimmäinen, ja UPEA kevät huipentui kesäkuun ensimmäisenä keskiviikkona pikkuiseen kirpputoritapahtumaan Jukoboxilla.
 
Myynnissä oli itse tehtyä, askartelutarvikkeita, kankaita, huonekaluja, nukkeja ja jokainen taisi löytää jotain sopivaa kotiin viemisiksi. Hinnatkaan eivät päätä huimanneet, jos nyt vaikka vertaa nettikauppoihin tai siihen viralliseen nukkekotikirppikseen. Näitä markkinoita tullaan varmasti järjestämään toistekin, vielä isommalla volyymilla. Nyt myymättä jääneet tavarat tulevat myyntiin myös fb-sivullemme, joten tervetuloa sinne shoppailemaan, jos et nyt päässyt mukaan.
 
Teija ei itse päässyt paikalle, mutta hänen boxillaan kävi kova kuhina; taidokkaat fimoleivonnaiset saivat monta uutta kotia ja onnellista uutta omistajaa!

Päivin ostokset, suurin osa pikkuneidin myymiä. Mattopiiska on Hannan tuotantoa, semmoista täytyy koettaa itsekin väsätä. Hanna kertoi myös miten hammastikusta saa kätevästi tehtyä keittiöveitsen ja taisi jokaiselle lähteä hammastikku matkaan. Ne on ne kuuluisat minisilmät, jotka joillain on ja joillain ei :)

Allekirjoittanut ei oikein saanut aikaiseksi kirppistavaroiden kokoamista, mutta lapset olivatkin sitten innokkaampia ja molemmat keräsivät itselleen myyntipöydät, ja kauppa kävi. Itse ostin Teijan tekemän vihanneskorin sekä maljakot ja tarjottimen. Vauvanuken ja pesusaavin Hannalta, Sinikalta ihanan ristipistolehden ja Päivin tekemän upean Strömsö-neuleen Matildalle. Jokainen löysi paikkansa heti. Muita kuvia lisäilen sitä mukaan, kun niitä ilmestyy.
 
Tässä kohtaa täytyy kiittää kaikkia kerholaisia hienosta keväästä! Enpä olisi uskonut harrastusta aloitellessa, että vielä jonain päivänä löytyy ympärille näin paljon innokkaita nukkisystäviä! Aurinkoista kesää kaikille, jatkamme elokuun ensimmäisellä viikolla taas askartelujen merkeissä. Silloin Hanna on luvannut opettaa meille korien punomista!

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Kuukauden kerholainen - Sinikka

Sinikka on reilu nelikymppinen, entinen keittäjä, nykyinen perhepäivähoitaja ja kolmen lapsen äiti; talouteen kuuluu myös aviomies Timo, joka osallistuu innokkaasti harrastukseen lähinnä boxien rakentamisen muodossa. Perheeseen kuuluu myös lähes 11-vuotias Siperianhusky Aatu. Sinikan harrastuksia ovat antiikin ja vanhojen esineiden keräily, mökkeily, käsityöt - erityisesti kierrätyskankaista tehdyt tilkkutyöt ja kutominen.

Lapsena Sinikka ei saanut omaa nukkekotia, vaikka kovasti haaveilikin. Nukkekodin virkaa ajoi kenkälaatikko. Nukkekotiharrastus on jatkunut noin vuoden, kipinän aloitti, kun Sinikka huomasi yhden tutun harrastavan sitä ja samalla löytyi fb:stä nukkiskirppis, mistä hankittiin ensimmäiset tavarat. Intoa lisäsi myös, kun Sinikka voitti tarinallaan nukkekotiharrastajien puolelta talonpoikais soffan.

Sinikalla ja Timolla on tällä hetkellä 12 huoneen hyllykkö, joka joutui juuri remonttiin, roomboxeja on 4 kpl, täysremonttia kaipaava lundby sekä juuri saatu Pohjalaistyylinen nukkekoti.

Vanhojen tavaroiden keräily näkyy myös nukkekodissa. 1912 luvun soffa ja tuoli on vanhimmasta päästä, kellot on myös lempiaihe. Itse Sinikka ei ole paljon vielä tehnyt mitään omatekoista paitsi ompelu-juttuja, seuraavaksi mielessä olisi oppia huonekalujen tekoa erityisesti talonpoikais aiheisia. Harrastus on antanut voimia arkiseen aherrukseen ja tietysti uusia samanhenkisiä tuttavuuksia.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Ensimmäinen Swappimme

Viime keskiviikkona vietimme kauan odotettua ja Vaasan nukkekotikerhon ensimmäistä Swap-iltaa Jukoboxilla, jännitystä oli ilmassa jo monta viikkoa etukäteen ja pientä paniikkiakin, ainakin allekirjoittaneella! Mukaan osallistui kymmenen kerholaista ja ideana oli antaa vaihdossa jokaiselle osallistujalle pikkuinen lahja; itse tehtyä, ostettua tai kierrätettyä. En tainnut olla ainoa, jolle päätös siitä mitä tehdä tuotti lievästi sanottuna pään vaivaa. Keskustelu kävi kuumana ryhmän Facebook-sivulla ennen tapahtumaa; "Minulla tulee rimakauhu, kun tiedän mitkä taitajat tässä ryhmässä ja minä ja mun räpellykset", Rupesin miettimään tuota lahjuksen arvoa... Miten arvokas se pitäis olla? Tai kuinka iso/laaja?", "Mulle tulee niin kiire...Menin vielä hukkaamaan jotain...", "Mulla on luovuus hukassa!!!! Ja on se swappiki...." Ryhmän henki on niin mahtava, että aina paniikin hetkillä sai tukea ja tsemppiä eikä kukaan luovuttanut kesken pelin.
 
Tunnelma olikin kuin jouluaattona, kun väki alkoi kerääntymään kerholle. Jännitys oli suorastaan käsin kosketeltavissa ja voi sitä ilon ja onnen määrää, kun pikkuiset paketit saatiin avata!!! Ihastuttavia taidonnäytteitä ja lahjoja jokaisessa paketissa - taisi siinä jäädä joulu heittämällä kakkoseksi ;) Kuvista näette parhaiten mitä upeita minejä jokainen meistä sai illalla kantaa kotiinsa:



 
 
Seuraavaksi swappia suunniteltiin joulun alle joulukalenterin muodossa - siihen toivotaan mukaan myös uutta väkeä, ilmoittautumisesta tulee lisää infoa syksymmällä.
 
Ja tottahan me askarreltiinkin, mitä ihmetykseltä ehdittiin ja pystyttiin. Puutikuista syntyi ainakin kukkalaatikoita, hyllyjä ja tikapuita. Allekirjoittanut testasi ensimmäisen kerran "sirkkeliä" eikä kenelläkään mennyt sormia poikki vaikka lähellä olikin. Hanna testasi pitkäjänteisyyttään ristipistoilla ja Päivi muotitti fimoruusuja. Pohdimme myös yhteistä projektia, jonka voisi lahjoittaa sitten eteenpäin jollekin sopivalle taholle ja ensi kerrallahan on sitten vuorossa Vaasan Nukkekotiharrastajien ensimmäinen kirppis - tule shoppailemaan tai myymään tai kierrättämään omia tuotteitasi, ylimääräisiä nukkistavaroitasi, askarteluvärkkejä yms. Ajatuksella toisen roska voi olla toisen aarre. Tapahtuman sivulle saa ja on suotavaakin laittaa kuvia ja "mainoksia" omista myytävistään ja kysyä olisiko kellään tuoda myyntiin jotain sellaista mitä tarvitset ja kaipaat... Kaikki innolla mukaan kevään viimeiseen tapaamiseen!

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Kuukauden kerholainen - Maikki

Maikki on kahden lapsen äiti, opo, luontoihminen, dokumentoija (=valokuvailija, kirjoittelija) ja täysin hurahtanut nukkekotiharrastaja. Pikku-Maikilla ei ollut omaa nukkekotia, siitä kyllä kovasti haaveili. Metallista hänelle hitsattiin punainen nukketalo, mutta sillä leikkiminen oli vaarallista terävien reunojen takia. Onneksi lapsuuteen kuuluu luovuus ja mielikuvitus, joten miniatyyrileikkejä syntyi sitten jos jonkinmoisiin laatikoihin ja laukkuihin. Luontoa rakastavan Maikin lempipuuhiin kuului myös pienten majojen rakentelu sammalmättäille metsän keijukaisille ja peikoille.
 
Haave nukkekodista eli aikuiseksi asti, mutta eihän aikuinen voi itselleen sellaista hankkia... Tyttären kasvaessa leikki-ikään Maikilla olikin pakottava tarve hankkia tytölle se unelmien nukkekoti. Onneksi Tinja-tyttö ihastui nukkekotimaailmaan niin, että äiti ja tytär saivat monet yhteiset puuhat ja leikit keksiä vaaleanpunaisen unelman äärellä. Sitten eräänä päivänä kirpputorilla eteen sattui SE Lundby-talo ja se ostettiin, äidille!
 
Siitä se sitten lähti liikkeelle! Viime syksynä harrastus otti isomman harppauksen eteenpäin opiston järjestämällä miniatyyrikurssilla, jolloin hieman pinnaa venyttäen ja mielettömien oppimiskokemusten myötä innostus itse tekemiseen syttyi suoranaiseen roihuun! Ensimmäisen talon lisäksi yksi hylly on muuttunut Matilda-mummelin ja hänen kahden lapsenlapsensa kodiksi, on roomboxeja, toria, kasvihuonetta, pihalla odottaa muutama minipuutarha... eli överiksi on mennyt!

Tärkeintä harrastuksessa onkin käsillä tekeminen ja uusien juttujen ideointi. Tällä hetkellä mieluisinta Maikille taitavat olla kirjontatyöt tai ainakin niitä syntyy yksi, jos toinenkin (vapaa)illassa. Tosin silloin kun idea syntyy, niin menetelmällä ei ole väliä ja ajatukset katoavat juuri siihen, mikä on sillä hetkellä "pakko toteuttaa"-listalla.
  
Rakkain miniesine Maikilla on ensimmäinen ja ainoa lapsena saatu huonekalu, vaaleanpunainen kaappi. Siitä on ovia irronnut ajan saatossa ja värikin pahasti haalistunut, mutta jotenkin juuri siinä piilee koko tämän puuhan ydin; jo lapsena oli hyllyyn saatava täytettä, eihän se tyhjän panttina voinut olla! Pieniä kangaspaloja kerättiin ja viikattiin hyllylle lakanoiksi, taisipa se joskus kirjahyllynäkin toimia sisältäen pieniä kirjoja täynnä Maikin omia tarinoita.
  
Maikin hyvin tuntevat ihmiset eivät siis yhtään ihmettele tätä hurahdusta. Vieraammat saattavat hieman pyöritellä silmiään, mutta raja on ylitetty eli silmien pyörittely ei haittaa!
Nukkekotiharrastus on antanut Maikille monia ihania yhteisiä hetkiä omien lasten kanssa ja herättänyt uudelleen henkiin käsillä tekemisen "himon", joka jossain vaiheessa töiden ja rannekipujen myötä ehti kadota. Minimaailmassa työt eivät vie niin pitkää aikaa, että kädetkin kestävät hyvin rasituksen ja tuntuvat vain vahvistuneen tekemisen myötä. Harrastus on tärkeä henkireikä ja sen myötä Maikki on saanut kunnian tutustua myös muihin mainioihin nukkekoti-ihmisiin!